KIEHAHTI

Kauppojen bonusjärjestelmät ja niiden hyödyt ja haitat nousee vähän väliä (iltapäivälehtien) otsikoihin. Jokaikinen kerta taon päätäni seinään niiden juttujen ja ihmisten kommenttien vuoksi. Tällä kertaa karvat nousi pystyyn Iltasanomien uutisoinnin vuoksi: S-etukortilla ja K-plussakortilla on kääntöpuolensa – mistä ruoat kannattaa ostaa alle 200€/kk-ostoksilla?

Jaa-a kuule. Alle 200€ kuukaudessa eli 6,67€ päivässä ei paljoa saa. Edes sieltä Lidlistä, jota niin kovin hehkutetaan jutun kommenteissa. Ja mitä tekemistä bonuskorteilla on sen kanssa, kuinka paljon ruokaan käyttää rahaa? Minä - joissakin asioissa äärimmäisen pihi ihminen - vingutan sitä ässää tai plussaa jokaikinen kerta kassalla. Pari viikkoa sitten hommasin myös uuden Pins-kortin ja säästin heti pari euroa (btw, Pins on jopa ilmanen).

Juttu on kirjotettu ihan naurettavasti. Ensinnäkin heti ekat lauseet "Bonusjärjestelmistä hyötyvät eniten suurituloiset. Maksumiehinä ovat sinkut ja pienituloiset." Ja mitenkö muka? No ku pienitulosille se asiakasomistajuuden osuusmaksu on suurempi menoerä. Voi nyt hyvänen aika. Tuo koko iltasanomien juttuhan perustuu siihen, miten paljon osuusmaksua ehtii kerätä takaisin YHDEN VUODEN aikana. Kenellä on se kortti vain vuoden? Kun liityin itse asiakasomistajaksi kesällä 2012, pakollinen aloitusmaksu oli 20€ ja loput 80€ osuusmaksusta kerättiin bonuksilla. Sain sen 80€ kasaan tammikuussa 2013. Fine, muutin sen vuoden aikana ja keskitin aika pitkälti kotihankinnat (ja kaiken muunkin) S-ryhmälle, joten totta kai sain myös sen mukaista bonusta. Tämän jälkeen kaikki muu on siis ollut plussaa bonusta. Vaikka mulla on pienet kuukausiostokset, mua lämmittää joka kuukausi se ylimääräisen kolmen euron ilmestyminen tilille. Pari viikkoa sitten tilille tupsahti myös yhtäkkiä yllättäen kymmenen euroa. Maksajana Turun osuuskauppa. Osuusmaksun korkohan se siinä! Miksi? Koska olen asiakasomistaja. K-plussakortti ei tuo mulle miljoonasosankaan omistusosaa Keskosta. Tosin, kävin tänään pitkästä aikaa Cittarissa ja meinasin tulla hulluksi siellä tarjousten keskellä. Pakko sanoa, että Kupittaan Cittarin kauppias Aaltonen osaa kyllä hommansa ja todellakin tietää miten kuluttajat käyttäytyy. Mulla ois siitä hepusta ja hänen viime syksynä meidän koululla pitämästämme luennosta enemmänkin sanottavaa ja postaus onki muhinut mielessä jo kuukausia. Miten voi joku luento inspiroida vielä puolen vuoden jälkeenkin?!


"Pienituloiset hyötyvät vähiten
Korkeammasta hinnoittelusta kärsivät eniten pienituloiset ja sinkut. Bonusjärjestelmä suosii suurituloisia, joilla on varaa kuluttaa enemmän."

Itse saan bonusta 1-1,5% kuukaudessa, mutta luojan kiitos mun ei edes tarvitse ostaa kuukaudessa niin paljon ruokaa, että rahaa palaisi liki tonnin. Yksin asumisen hyviä puolia. Jos en käyttäisi mitään bonuskortteja, en myöskään saisi mitään alennuksia. Silloin mä vasta hyötyisinkin vähiten, sillä pieni se on pienikin hyöty! Pienituloiset maksaa vähemmän veroa, suurituloiset/enemmän kuluttavat saavat enemmän bonusta. Ei nyt ihan plusmiinusnolla, mutta ihan reilua mun mielestäni. En tiedä onko Keskolla mitään progressiivista järjestelmää noille plussapisteiden hyödylle - laskin kertoi ettei ole - mutta jutussa mainittujen 200€/kk ja 1500€/kk ostosten perusteella on ihan täysin oikeutettua, että noilla pienemmillä ostoksilla saa takaisin 10€ ja isommilla 75€ -> molemmat kuluttajat saavat viisi prosenttia rahoistaan takaisin. Kenen mielestä 200€/kk kuluttavan pitäisi muka saada myös tuo 75€? Niih.

Niin. Mikä korkeampi hinnoittelu? Lidl on oma lukunsa halpamerkeissä, mutta mites sitten tuo mua vastapäätä oleva Siwa? Korkeat hinnat saa siellä ihan uuden merkityksen. Joojoo varmasti bonusjärjestelmän kulut vyörytetään meidänkin S-marketin hintoihin, mutta mistä muualtakaan ne rahat nyhdättäis? S-ryhmä sai alkunsa, kun aina vain suurempi ryhmä ihmisiä - osakkaita - alkoi tilata ruokaa yhteistilauksina ulkomailta - edullisemmin. Sillä tiellä on S-ryhmä edelleen ja kyllä siellä oikeasti ajatellaan asiakkaita ihan jokaisessa päätöksessä. Varmasti K-ryhmällä ihan sama juttu, mutta en ole heidän palkkalistoillaan ollut, joten en ole nähnyt sitä käytännössä.

Ja sitten tämä yksi nuori mies oli pohdiskellut omaa kulutustaan vuonna 2012. Olisi kuulemma naurettavaa saada 2400 euron vuosiostoksista vain 48 euroa takaisin - no siis niimpä HUHHUH. Not. Olisko parempi ettet saisi mitään. Jälleen kerran: hyöty se on pienikin hyöty.

Löysinpä kommenttien joukosta yhden sellaisenkin mielipiteen, johon voin yhtyä: "Minä ostan sieltä, missä on ystävällisin henkilökunta. Tällä hetkellä siis läheisestä Alepasta." Tällanen ei tullut ees mieleeni pari vuotta sitten. Nykyään sen sijaan kuulen päivittäin asiakkailta, miten mukava meidän kauppa on ja miten mukava henki meillä on. Tänään olin menossa maksamaan lounastani, kun huomasin että ainoalla vapaalla kassalla oli menossa iso kärry ostoksia ja seuraava asiakas myös isoine kärryineen odotti jonossa. Venytin siis tauon alkamista jopa kahdella minuutilla ja avasin tätä jonossa olevaa yhtä asiakasta varten kassan. Näin meillä tehdään ja oon ylpeä siitä. Hyvä asiakaspalveluhenki onkin musta nykyään kaupassa tärkeämpää kuin pelkät hinnat. Toki juoksen itsekin edelleen hintojen perässä, mutta ei oo kerta eikä kaks kun ostokset on Lidlissä jääneet ties minne, koska niitä kymmenien metrien jonoja ei kestä kukaan täysjärkinen. Käsittämätöntä, että siellä kassoilla häärii myyjiä, joilla ei ole aikomustakaan avata kassaa. Eikä välttämättä ole näiden myyjien vika vaan määräys ylemmältä taholta.

Cittarista sain siis heti sen jäätelön eurolla näyttämättä edes plussakorttia, mutta Ässällä olisin joutunut kassalla maksamaan 1,69 euroa. Sen sijaan Ässällä saisin häviämäni 69snt takaisin bonuksina muutaman viikon päästä - koska siellä saat kaikista tuotteista alennusta sen verran kuin bonusprosenttisi on. Mä en edelleenkään ymmärrä, miten porukka ei tajus pidemmällä tähtäimellä hyötyvänsä noista kahdesta suuren ketjun etukortista ihan älyttömän paljon. Koulu on varmaan jo liian aivopessyt munt :D