Magic

Kuten kaikki turkulaiset/Turussa illalla 17.6 olleet tietävät, oli eilen aivan mieletön iltarusko! En ole ikinä nähnyt vastaavaa ja voi vitsit miten kamerakin rakasti sitä valoa!

Oltiin kotimatkalla toisesta olohuoneestamme eli Kerttulin Kievarista, kun huomattiin upea valoilmiö. Tai Olli huomasi, mä olisin vaan kiitänyt kotiin ja missannut! Jatkettiin kuitenkin kotiin eikä jääty sen enempää ihastelemaan, mutta oltuamme kotona n.5min totesin, että kyllä mä haluaisin tosta valosta vähän kuvia. Siispä kengät jalkaan, kamera käteen ja ulos! Käytiin ensin tossa viereisellä kukkulalle, mutta tykkään itseasiassa enemmän noista kadulla otetuista! Eipä ollut yhdenyhtä autoa liikkellä, joten pystyttiin rauhassa hengailemaan keskellä katua. Ollillekin saatiin Facebookiin uusi profiilikuva kaksi vuotta vanhan tilalle :D

Todella usein tai oikeastaan lähes aina, tallentuu kameralle ihan erilainen näky kuin silmän verkkokalvolle. Ja se erilainen on yleensä kovin laimea todellisuuteen verrattuna. Eilen jostain kumman syystä, värit tallentuivat kameralle jopa todellista voimakkaampina. Jos olisin ollut liikkeellä yksin, olisin varmasti ottanut maisemasta satoja kuvia, mutta toinen sai houkuteltua munt kotiin melko nopeasti. Alkoi siis sataa, mutta mua ei ois kastuminen haitannut yhtään!

Ja ei, näissä kuvissa ei ole mitään filtteriä. Suurimpana muokkauksena olen vain yrittänyt saada itseni esiin varjoista :)

Roadtrip: Gibraltar

Sorppa tässä postauksessa on muuutama kuva eli saattaa latautua hyvinkin hitaasti :D

Marokon reissun epäonnistuttua näytti siltä, etten sittenkään tee yhtäkään reissua Espanjan rajojen ulkopuolelle. Onneksi sentään lopulta pääsin Gibraltarille ja sieltä näin jopa sen Marokon vastarannalla :D Sain muuten vihdoin kahden kuukauden odottelun jälkeen Norwegianilta selvityksen sen maaliskuisen lennon myöhästymisestä, mutten edelleenkään ole siihen tyytyväinen. Noh turha sitä Marokkoa on enää surkutella, mutta silti sattuu joka ikinen kerta, kun Facebookiin ilmestyy muiden matkakuvia sieltä. Miten kaikki ovatkin yhtäkkiä tänä keväänä päättäneet käydä siellä?! Oma reissu siirtyy ainakin ensi kevääseen, mutta musta tuntuu, etten pääse asiasta yli ennen kuin käyn siellä! :D

Niin se Gibraltar!

Perus aamukävely lentokentän kiitoradalla

Marbellasta pääsi bussilla La Línealle, josta kävelimme rajan yli Gibraltarille. Espanjan puolelta ei mene ollenkaan bussia suoraan rajan yli, mutta onneksi matka La Línean bussiasemalta rajalle ja sieltä keskustaan ei ole pitkä. Lisäksi Gibraltarin bussiin saa päivälipun alle 4 punnalla, mitä olisimme ehkä hyödyntäneet, jos olisimme siitä tienneet. Mua ei hirveesti naurattanut siinä aamulla saapuessamme, kun kivaa aamiaispaikkaa ei ollut oikein missään matkan varrella ja silmissä jo hämärsi. Noh saatiin lopulta mahantäytettä ja kunnon turisteina suuntasimme heti turistitoimistolle kartan perässä.

Mun fiilis aamulla :D

Valuutta. Jostain käsittämättömästä syystä Gibraltarilla on oma puntansa, vaikka englannin punta käy siellä myös. Nostettiin molemmat seinästä 30 puntaa seinästä, ja mulle jäi siitä jäljelle n.8 englannin puntaa ja n.8 Gibraltarin puntaa. Huoh, ei mitään järkeä käydä vaihtamassa euroiksi! Meillä olisi vieläpä mennyt aika tasan toi 30 puntaa, jos en olisi maksanut meidän cable car + luonnonpuisto –lippuja kortilla. Lähinnä siis vinkkinä, että Gibraltarille eksyessään kannattaa kysyä vaihtorahaa englannin punnissa, niin niitä voi sitten kätevästi käyttää seuraavalla Lontoon reissulla! Koska pakkohan sinne on mennä, jotta saa ne ylimääräiset punnat tuhlattua ;D




Meillä oli aikaa Gibraltarlla n.8 tuntia ja priorisoitiin ajankäyttömme The Rockille eli käytiin moikkaamassa apinoita ja käveltiin luonnonpuistossa. Iso osa ”puistoa” jäi kyllä näkemättä, sillä käärmeistä varoittava tiekyltti sai meidät lähes juoksemaan ylämäkeen takaisin tulosuuntaan :D Minna oli erehtynyt googlaamaan, että Gibraltarilla esiintyy (muistaakseni) neljää käärmelajia ja loogisesti The Rock ainoana luontoalueena on niiden asuinaluetta. Käärmeet pelotti enemmän kuin apinat, sillä todettuamme käärmepolun meille umpikujaksi, jäi vaihtoehdoiksi kiertää n.2km takaisin isompaa tietä tai kävellä portaita ylös suoraan cable carin lähtöpaikalle. Portaat oli melkoisen hapottavat, mutta ei sekään vielä ollut ongelma. Enemmän sydämentykytyksiä aiheutti kyltit, joissa varoitettiin portaiden olevan apinoiden reviiriä ja ne saattaisivat käyttäytyä aggressiivisesti niissä kulkevia ihmisiä kohtaan. Ilmeisesti näytettiin tarpeeksi apinoilta, sillä saimme huohottaa apinoiden ohi ihan rauhassa! Asiaa varmasti auttoi myös se, ettemme jääneet portaissa kuvailemaan apinoita vaan määrätietoisesti kävelimme ohi kiinnittämättä niihin sen enempää huomiota.






Sen sijaan ylös päästyämme (ja jo aikaisemmin siellä ylhäällä) napsimme yhden jos toisenkin kuvan noista sukulaiseläimistämme! Gibraltarin apinathan ovat ihan kesyjä, mutta kyllä ihminenkin hermostuu, jos joku tulee kysymättä lupaa liian lähelle. Pienestä saakka kuvattavana olleet apinat osasivat kyllä veikeästi poseerata ja kameraan tarttui aika mahtavia otoksia




Cable car oli muuten melko jännittävä kokemus! Etenkään ylöspäin mennessä en voinut katsoa alas ollenkaan, mutta onneksi matka ei kestänyt kuin muutaman minuutin. ”Vaunussa” oli melkoisen hiljaista, sillä taisipa muitakin vähän jännittää :D Suosittu vaihtoehto cable carin ohella on osallistua ”taksiajelulle”, jonka aikana kuski pysähtyy useammassa paikassa ja kertoo tarinoita mm. Niistä apinoista ja varmasti kaikenlaista muutakin mielenkiintoista! Noita on siis todella paljon ja ne maksavat suunnilleen saman verran kuin se cable car + luonnonpuisto eli n.20 puntaa. Meidän vaihtoehdossamme plussaa oli tietenkin se, että saimme edetä ihan omaan tahtiimme eikä odotella muita tai päinvastoin kiirehtiä! Noi taksit on sen sijaan tosi hyvä vaihtoehto etenkin sellaisille matkaajille, joilla on vaikeuksia liikkumisen kanssa tai muuten vaan haluaa säästää jalkojaan! Tai pelkää niitä käärmeitä, mutta haluaa nähdä sen osan puistosta :D





Apinoiden lisäksi ehdimme käydä ylhäällä vain St. Michael’s –luolissa, jotka olikin melkoisen upeat! Luolasto on tosin melko rakennettua, sillä turistinähtävyyden lisäksi siellä järjestetään ainakin teatteri- ja balettiesityksiä, joten muun muassa alas isoimpaan turisteille avoimeen luolaan laskeudutaan katsomopenkkejä pitkin.



Laskeuduttuamme cable carilla takaisin keskustaan kävimme syömässä ja hetken arpomisen jälkeen laskimme, että meillä on aikaa käydä vielä niemenkärjessä Europa Pointilla. Siispä hyppäsimme bussiin ja varttia myöhemmin olimme varmoja, että nyt tuli tehtyä vikatikki. Bussi pysähtyi n.20 metrin välein eikä kuskilla ollut mikään kiire lähteä pysäkeiltä uudelleen liikkeelle. Olin katsonut aikataulusta, että takaisin keskustaan pitäisi lähteä 17:10 bussilla, joten saavuttuamme vihdoin kärkeen, oli meillä aikaa 15 minuuttia :D Ehdimme siis napata muutamat kuvat, hakea cokiksen kahvilasta ja sitten pitikin jo hypätä uudestaan bussiin. Tällä kertaa bussimatka kesti puolen tunnin sijaan vartin eli satuttiin menomatkalla vaan johonkin ruuhkabussiin! Tyypillistä tuuria tiukalla aikataululla.





8 tuntia ei ollut ihan riittävä aika nähdä kaikkea kiinnostavaa Gibraltarilla, mutta silti tykkäsin kovasti! Ne apinathan on Gibraltarin päänähtävyys, joten ne oli tietysti päivän kohokohta. Kieltämättä hassuin valtio, jossa olen käynyt: kävellään rajan yli, espanja vaihtuu yhtäkkiä englantiin (ja kadut oli kuin suoraan Britanniasta!) ja apinat kulkee vapaina ihan lähellä keskustaa. Mähän en tykkää eläintarhoista yhtään, mutta tuola oli niin erilainen fiilis! Vaikka apinat on kaikki numeroitu, niillä on muun muassa omat nimensä enkä usko, että niillä on tuolla kovin huonot oltavat. Päivästä jäi siis tosi kiva fiilis ja suosittelen ehdottomasti tekemään sinne päiväreissun, mikäli matkailee Etelä-Espanjassa!

Lajikokeiluja

Alkuperäinen suunnitelma oli tulla vaihdon jälkeen kertomaan, että heheh eipä tullu vaihtarikiloja vaan jopa jätin muutaman kilon Espanjaa. No ei se sitten ihan niin mennytkään. Tyhmäähän sitä pelkkää kilonumeroa on tuijottaa, mutta kieltämättä olo omassa kropassa on ollut tosi inhottava käytyäni vaa'alla muutama päivä sitten! Kävin tänään juhlistamassa ihania partiopikkusiani ja voi että kun oli inhottava olo siinä ainoossa kaapista löytyneessä kesäisessä juhla-asussa! Myönnettäköön, että oli pakko kerjätä Ollilta muutama "hyvältä sä näytät!"-kommentti ennen kuin pystyin astumaan ovesta ulos :D

No mutta asiallehan voi tehdä jotain. Odotinkin ihan innoissani 1.6 alkanutta salijäsenyyttä, mutta öö, 4.6 enkä ole vielä käynyt siellä kertaakaan. Miten se eka salikerta onkin niin vaikea! Madridissakin mulla meni n. kuukausi, että aloin oikeasti siellä salilla käymään ja ilman suihkuongelmia olisi saattanut mennä vieläkin kauemmin. Mun on myös alettava käymään Suomessa salilla "eri tavalla" kuin ennen, sillä ennen viime loppusyksyä mun lemppari ryhmäliikuntatunnit oli PowerStep ja pumppi, mutta nyt en ainakaan pumppiin enää uskalla mennä. Joululomalla katsottiin nimittäin Sairaala Neon ortopedin kanssa magneettikuvia mun selästä ja lopputulema oli alkava rappeuma alimmassa välilevyssä. Awesome. Kevään aikana olenkin parhaani mukaan pyrkinyt vahvistamaan keskikropan lihaksia, joka on oikeastaan ainoa asia, mitä tolle vaivalle voi tehdä.

Mun piti ihan vaan tulla kertomaan, että olen tällä viikolla kokeillut jopa kahta mulle ei niin jokapäiväistä lajia! Tiistaina käytiin partioporukalla testaamassa ilmajoogaa ja perjantaina käytiin melomassa! Oonhan mä melonut vaikka ja kuinka, mutta en inkkarikanootilla aurajokilaaksossa.




Ilmajooga oli ihan törkeen kivaa! Hiukan innostuin lajista ja nyt odotan jo innolla seuraavaa kertaa! Harmi vaan, että se on hiukan hintavahko harrastus. 15€ kerralta on melko paljon etenkin näin vaihtokevään jälkeen! Ehkäpä ensimmäisen palkan jälkeen voisin käydä uudelleen testaamassa. Toisaalta voisihan niitä kulttuuri-/liikuntaseteleitä käyttää muuhunkin kuin ruissilippujen ostoon...

Ilmajooga voisi sitäpaitsi tehdä hyvää myös tolle mun selälle, sillä ton silkin avulla pystyi ihanasti venyttämään paitsi muita lihaksia niin myös selkää ja eri liikkeissä (okei, asanoissa joogakielellä, tiedän :D) silkki myös tukee selkää ja jakaa painon tasaisesti nikamille. Tänään hinnoittelin pari tuntia kyyryssä kirpparikamoja eikä selkä oikein tykännyt. Eli vaikka kivut ei tällä hetkellä ole lainkaan samanlaiset kuin joulun aikoihin (kun en meinannut päästä Pub Niskan penkeistä ylös, kun sattui niin paljon), selkä alkaa vaivata tollasissa jutuissa. Uskon vakaasti, että säännöllinen joogailu voisi auttaa ja koska tavallinen jooga on mun mielestä jotenkin tylsähköä, niin ilmajooga vois olla mun juttu!

Oon aina vähän kammonnut kanootteja, sillä oon tottunut melomaan vain kajakissa. Jotenkin oon mieltänyt kanootit tosi kiikkeriksi, mutta eipä toi Aurajokisäätiön kanootti ainakaan ollut :D Onneksi, sillä ei hirveesti ois napannut kipata ah niin ihanan ruskeaan Aurajokeen.




Ei myöskään hassummat maisemat tuolla joella! Hauskaa, että Turun keskustasta on niin lyhyt matka landemaisemiin ja mä olisin oikeastaan voinut lopettaa melomisen ensimmäiseen mutkaan ja vain ihailla maisemia lopputunnin ajan! Mutta pitihän sitä nähdä mitä seuraavan kulman takana odottaisi! Lopulta melottiinkin yhden mutkan verran liian kauas ja takaisinpäin tullessa saimme pitää kunnon tahtia yllä, jotta ehteisimme perille ajoissa ennen ajan loppumista. Emme ehtineet, mutta ei onneksi jouduttu 10min takia maksamaan lisätunnista :)

Mitäs sitä sit ens viikolla kekseiskään! Saattaapi kyllä olla, että ekan työviikon aikana kaikki energia menee ihan siihen töissä jaksamiseen :D

Kotona

Uskomatonta, että oon ollut kotona jo viikon. Tai siis Suomessa. Välissä ehdin jo viettää kaksi yötä Helsingissä ja kaivata takaisin tänne Turkuun, jossa mun ei tarvitse jatkuvasti elää matkalaukun kanssa. Muutaman viikon päästä sekin on varmasti ihan jees, mutta ei vielä. Matkalaukkuelämää ja muutenkin sellasta leirielämä-fiilistä on nyt tullut harrastettua ihan tarpeeksi ja hetken haluan olla ihan vaan kotona. Odotan myös ehkä jopa liian innolla ensi maanantaina alkavia töitä! Toisaalta on ollut ihanaa lomailla rauhassa tällä viikolla: alkuviikosta Helsinkiä kierrellen ja nyt Turussa olen viettänyt pari ihanaa päivää siskon kanssa kirpparilla käyden ja heitinpä myös talviturkin eilen Ruissalossa! Vesi oli lämpimämpää kuin Marbellassa muutama viikko sitten, mutta veikkaan ettei mua olisi uskottu, joten pitihän siellä käydä pulahtamassa!

Tässä kohtaa huomasin, että enhän mä ole edes päivittänyt blogia kotiutumisen jälkeen! Marbella-postauksen olin itse asiassa kirjoittanut kuvia vailla valmiiksi jo Madridissa :D Monta kertaa olen aloittanut kirjottamisen, mutta julkaisuun asti en ole päässyt. Monta Madrid-postausta on tulossa, lähinnä uskotellakseni itselleni, että kyllä mä siihen kotikaupunkiinkin tutustuin! Monta kohdetta jäikin lopulta käymättä vikalla viikolla iskeneen flunssan takia, mutta pääseehän sinne aina uudelleenkin  Muun muassa Reina Sofiassa eli modernin taiteen museossa olisin halunnut käydä ja taisinpa missata myös täyteen vihreyteensä puhjenneen Retiron! Onneksi vietettiin sentään toukokuun alussa yksi hellepäivä, jonka varmasti muistan ikuisesti. Pulu nimittäin kakki melkoisen köntsän mun jalalle, mutta onneksi mulla oli paaaljon paperia ja kosteuspyyhkeitä mukana! :D Mutta joo, jos ennen tota episodia oli vaikea keskittyä tenttiin lukemiseen, niin sen jälkeen ei keskittyminen onnistunut enää millään, sillä tarkkailin jatkuvasti yläpuolella lentäviä puluja…

Vitsit kun tästä kattokuvailustakin tuntuu jo olevan niin paljon aikaa, vaikka tämä on otettu viime torstaina eli vikana Madrid-päivänä!

No mutta miten se viimeinen viikko vaihdossa meni? Hyvin! Paitsi se inhottava suunnitelmat sotkeva flunssa, mutta olen jo melko hyvin unohtanut sen  Sitä paitsi olin loppujenlopuksi melko vähän kipeänä vaihdon aikana: Alun mahatautiepisodin jälkeen kärsin vain yhden sitkeän flunssa helmikuussa ja sitten lopussa se muutaman päivän flunssa, jonka sain talttumaan makaamalla kotona pari päivää. Flunssan takia en ehtinytkään tekemään viimeistä päiväreissua, joten vierailtuja kaupunkeja kertyi lopulta se 19. Ihan hyvä määrä sanoisin, vaikka se 20 tavoitteena olikin! Ehdin kuitenkin tehdä viimeisen shoppailut ja sullottua koko tuplaantuneen omaisuuteni kahteen 80 litran kassiini. Lentokentällä laukut painoivat yhteensä 45kg, ja mulla oli vielä yli 10kg käsimatkatavaroita…. Hups! Mennessä mulla oli siis yksi 20kg painava laukku… Minä mitään shoppaillut! Noh nyt en sit hetkeen tarvitsekaan mikään, vaikka saatoin silti ostaa parit pökät ja aivan ihanan jumpsuitin Helsingistä. Ja pari toppia tänään, mutta hei mitä ihmettä, mulla ei ollut kaapissa yhtään valkoista t-paitaa! Paitsi vaihdossa mukana ollut rakas hapsu-teeppari, joka ei tullut toimeen Madridin pesukoneen kanssa ja on nyt roskiskamaa. Snif.

Niin siis, shoppailujen ja pakkailujen lisäksi vietin aivan mahtavat pari viimeistä iltaa Madridin yössä! Toukokuussa tuli käytyä Gabana-klubin Gabana Wednesdayssä peräti kolme kertaa ja aina mulla oli aivan mahtava ilta! Vikana iltana eli torstaina mun ei pitänyt lähteä ulos, mutta olin aika helposti houkuteltavissa, kun Minna toivoi pääsevänsä näkemään Kapitalin. Syötyämme vähän spessumpia tapaksia Minnan ja Hetin kanssa La Musassa (suosittelen!), lähdettiin Minnan kanssa Kapitaliin. Viihdyttiin siellä pari tuntia, kunnes todettiin, että näääh ei nyt oikein nappaa. Minna heitti vitsillä, että mennään jatkamaan juttua irkkubaari Fontana de Oroon ja mä ja Leena tartuttiin heti syöttiin. Sinne siis! Puoli kuudelta valot alkoivat välkkyä pilkun merkiksi ja pakollisen mäkkärireissun jälkeen kiivettiin Minnan kanssa mun torniini odottamaan auringonnousua.  Mulla meni auringonnousu aika ohi, sillä pakkailin samalla viimeisiä kamoja ja yritin saada kaiken mahtumaan. Lähes mahdottoman tetriksen jälkeen sain kaiken tungettua mukaan ja sain onneksi Minnasta apua tavaroiden alas raahaamiseen! Vedettyäni taksin oven kiinni, tuli itku. Nyt se oli ohi, kauan odotettu vaihtokevät Madridissa. Kuten Hettikin jo kirjoitti, takaisin pääsee aina, mutta ei se kuitenkaan ole sama asia, sillä samat ihmiset eivät ole siellä enää seuraavalla kerralla, joka kuitenkin on vain nopea turistipyörähdys kaupungissa, vaikka vähän erilainen turisti tulenkin olemaan! Hassua tuntea Madrid paremmin kuin kotimaansa pääkaupunki Helsinki! :D

Hmm ehkä päätän tän jaarittelun tähän ja säästän seuraavat pulinat seuraavaan postaukseen!