Lahjakriisi

Tein joulun alla lähes kahden viikon yhtämittaisen työputken, joten lahjojen hankkiminen jäi pahasti viime tippaan. Oon muutenkin aivan surkea ostamaan lahjoja, koska haluan että ne sopii saajalleen just eikä melkeen, mutta en silti keksi mitä ne voisi olla. Siskolle ostin jo kesällä Olympuksen kameralaukun, mutta vielä aatonaatonaattona (=torstaina) mulla ei ollut muita lahjoja valmiina! Kriisi oli valmis.

Käytin perinteisen villasukka-kortin just viime vuonna, joten niitä en halunnut tänä vuonna antaa. Ihan ku olisin edes ehtinyt neulomaan, mutta naisten sukkia multa kyllä löytyisi vino pino valmiinakin! Ideapuutteessa päätin tänä vuonna tehdä lahjat keittiössä ja uuni saikin paahtaa koko illan. Viiden tunnin aikana sain aikaiseksi pari peltiä näkkileipää, kolme raa'aksi jäänyttä leipää ja sysirumat piparitalon palaset. Success.

Aatonaattona töiden jälkeen otin uuden yrityksen leipien kanssa saatuani äidiltä lainaan hänen leipävuokansa. En ymmärrä miten muka foliovuokien takia mun leivät jäi raa'aksi ohjeen paistoajalla, mutta siltä se kuitenkin vaikutti. Anyway, perjantain leivistä tuli buenoja ja lahjaprobleemat oli ratkaistu!



Sitä piparitaloa en ikinä koonnut. Ehkäpä ens vuonna onnistuisin siinä paremmin :D

Unohdin ottaa kuvan lopullisista lahjuksista, mutta tein huvikseni niihin tollaset etiketit, jotta näkkileipä ei näyttäisi niin surulliselta lahjalta. On muuten hyvää näkkäriä! Tein sitä meillekin jo pari peltiä ja vielä ois runsaasti siemeniä jäljellä tulevia pellillisiä varten :)

Ohjeen näkkäriin otin täältä: Paras gluteeniton näkkileipä



Pitänee alottaa ens vuoden lahjamietintä heti tammikuussa, jotta ens jouluna vältyttäisi samanlaiselta kriisiltä. Oisko ens vuonna taas niiden villasukkien vuoro? :D

Kevät Madridissa

Spotify ehdotti mulle listaa, joka sisältää kaikki mun vuoden kuunnelluimmat kappaleet. En oikein tiennyt itkeäkö vai nauraa, kun TOP10 sisälsi 5 kappaletta Jari Sillanpäältä... Toisaalta keväällä kuuntelin aina salilla siltsua, joten tää on aivan selitettävissä! Kumpa vieläkin kuuntelisin siltsua salilla. Eli siis kävisin siellä salilla. Toivottavasti saan taas ens vuonna liikunnan ujutettua arkeen nykystä paremmin. Olin esim. tälle päivälle varannut jumpan, mutta oon niin väsynyt, etten uskaltanut mennä. Mulla aivan särkee nilkat 12 työpäivän jälkeen ja vielä huomenna pitäis jaksaa :D Sinänsä kyllä työkin käy ihan liikunnasta mun tapauksessa, mutta ei siinä sentään hiki tuu.

Niin mutta niiden kuunnelluimpien kappaleiden kautta aloin tietysti muistella kulunutta vuotta. Kotimatkalla radiosta tuli Antti Tuiskun Joulun rauhaa ja mun oli melkein ajettava tien sivuun, kun en kyyneliltä meinannut nähdä eteeni. Sellainen vuosi.

Mun piti tässä postauksessa muistella läpi koko vuosi, mutta tästä tulikin vain muistelu vaihtokeväästä!

Tammikuussa olin epäuskoisissa tunnelmissa ja pakkasin laukkujani muuttaakseni kevääksi Madridiin. En voi uskoa, että se oikeesti oli tänä vuonna! Tuntuu niin kaukaiselta, vaikka muistankin ihan selvästi Madridiin saapumisen, jääkylmän hostellihuoneen ja pakokauhun, kun näin ensimmäistä kertaa vuokraamani huoneen. Ekat kävelyt Plaza Mayorilla (jostain syystä yks mun lempipaikkoja Madridissa) ja ekan koulupäivän.

Vaikka Madridissa viihdyinkin, ei se koskaan tuntunut täysin kodilta. Tietty tiesin tulevani kesäksi takaisin Suomeen, joten en edes yrittänyt täysin asettautua kodiksi, mikä olisikin ollut ihan mahdotonta luukussani. Arki soljui eteenpäin todella nopeesti ja löysin kerran jos toisenkin itseni selailemasta uusia reissuja ja niitä olikin melkein jatkuvasti varattuna useampi. Ainoastaan yhden reissun tein, minkä olisin toivonut jäävän välistä ja se oli käynti Suomessa maaliskuussa. Papan hautajaiset ei sinänsä tulleet täysin puun takaa, mutta kyllä ne loivat oman varjonsa koko kevään ylle. Ei ollut ihan helppoa olla toisella puolen Eurooppaa, kun kaikkein eniten olisi halunnut viettää aikaa rakkaan perheensä kanssa. Joku muu olisi saattanut jättää vaihdon kokonaan kesken, mutta mä lähdin takaisin, sillä tiesin että olisin katunut kotiin jäämistä myöhemmin.



Maaliskuun jälkeen taisin olla jopa yhden viikonlopun Madridissa. Palattuani Suomesta totesin, ettei kolme viikkoa rikki ollut suihku ole vieläkään korjattu, joten vietin tornissa mahdollisimman vähän aikaa. Arkisin kävin yliopistolla, shoppailemassa ja illalla lähdin 20-21 välillä salille ja tulin suihkun jälkeen kotiin salin sulkiessa klo23. As said, olisimpa vieläkin yhtä aktiivinen :D Suomen arkirytmillä salilla käyminen noin myöhään ei onnistuisi millään, vaikka sali olisikin auki noin myöhään, mutta Madridissa toi aika oli just paras! Ei ruuhkaa laitteisiin ja herätys vasta kympiltä (jos jaksoi luennolle), joten mikäs siinä. Viikonloppuisin reissasin joko yksin tai kamun kanssa. Lentokentällä tuli käytyä ihan järkyttävän usein, sillä se nyt vaan sattui olemaan halvin keino matkustaa Espanjan sisällä. Kevään aikana tuli käytyä läpi 19 kaupunkia: Madridin lisäksi Toledo, Valencia, Barcelona, Santiago de Compostela, Alicante, Benidorm, Altea, Málaga, Sevilla, Cadiz, Ibiza & Formentera (no ei kaupunkeja, mutta kuitenkin), Córdoba, Granada, Marbella, Gibraltar, Bilbao ja San Sebastian. Ultimate lempparini on Sevilla ja hostellini siellä. Oon Facebook-kaveri parin siellä tutustumani tytön kanssa ja musta ois ihana nähdä etenkin Lontoossa asuvaa aussityttöä joskus!



Tein mä muutakin kuin reissasin. Vähän. Silloin tällöin saatoin käydä yliopistolla ja tuli baaritkin tutuksi etenkin vaihdon loppupuolella. Toukokuun alkuun mennessä olin käynyt baarissa vissiin kahdesti, mutta toukokuussa kävin ainakin kerran viikossa. Gabanan keskiviikkoja on ikävä! Ai että, tällä hetkellä soi Enrique Iglesiaksen Duele el corazon ja tästä jos jostain tulee mieleen Madrid <3

Kevät oli mun irtiotto arjesta ja otin siitä kyllä kaiken irti! En ehkä muuttaisi sinne takaisin (ainakaan yksin <3), mutta sinne on päästävä silti käymään asap! Reissu on jo suunnitteilla, mutta taitaa jäädä ens kesään, sillä jos jotain opin, ni siellä on talvella KYLMÄ! :D

Kooma

Nyt olisi korkea aika alkaa herätellä blogia tästä syyskoomasta. Vaikka blogi onkin koomaillut, on mun syksyyn mahtunut vaikka ja mitä. Negatiivistakin, mutta haluan muistella vain niitä positiivisia ja iloisia juttuja!

Tältä syksyltä tarttui mukaan paitsi kaksi huikeeta reissua ympäri palloa myös 35 opintopistettä. Ja niiden pisteiden eteen on kyllä tehty enemmän hommia kuin ikinä ennen! Huomaa kyllä, että nyt käydään maisterikursseja eikä kandikursseja. Työläin oli tietysti 18 nopan markkinoinnin syventävä opintojakso, joka sisälsi sen kaksi viikkoa San Diegossa. Vitsit siitäkin on jo kuukausi aikaa! Ne kaksi viikkoa ei siis todella olleet mitään lomailua vaan yliopistolla istuttiin (ainakin lähes) päivittäin. Vapaalle päästiin usein siinä neljän aikoihin, jolloin ehti juuri ja juuri nauttia päivän viimeisistä auringonsäteistä ennen kuin aurinko laski viiden aikoihin. Paistoihan aurinko toki SDSU:n kampuksellakin: kampuksen "merca" voitti Rehtorinpellonkadun version aika 100-0.

18 noppaa ei mun mielestäni tulleet mitenkään helposti (tästä oli eriäviä mielipiteitä), mutta ne myös antoi paljon: nyt tiedän mikä mua oikeesti tässä alassa kiinnostaa ja tiedän suurinpiirtein mitä haluan tulevaisuudessa tehdä työkseni. Onkin siis oikeinkin sopiva aika alkaa työstää sitä pelottavista pelottavinta eli gradua. Tutkimussuunnitelman palautus on tossa kolmen viikon päästä ja mun pää on aika tyhjä mitä tutkielman aiheeseen tulee. Mulla oli jo omasta mielestäni mielenkiintoinen aihe olemassa, mutta en sit tiedä. Haluaisin saada aiheenvalintaan jonkun kommentin ohjaajalta jo ennen kuin teen mitään suunnitelmaa. Mitä jos se onkin ihan susi? Onneksi sain kuitenkin juuri sen ohjaajan kuin halusinkin! Oikeastaan odotan tulevaa kevättä aika innolla, vaikka oon taas tunkenu pääni ties mihin soppiin.

Koska juu. Tungin taas nokkani M-klubin asioihin ja ens vuoden toimin M-klubin tiedottajana. En mä ehdi joululomalla mitään gradun tutkimussuunnitelmia tehdä, kun pitää harjotella photarin käyttöä ennen ku pitäis alkaa tekee kaikenmaailman tiedotteita ja markkinointimatskua M-klubille! On muuten ne vähäisetkin taidot aika ruosteessa tällä hetkellä.

Mulla on muuten vissiin kolme tai neljä vapaapäivää ennen sitä tutkimussuunnitelman palautusta. Otin sitten muutaman työvuoron tähän "lomalle" ja seuraava vapaapäivä on vasta jouluaatto. Kello on kahdeksan ja oon ollu aivan valmis nukkumaan jo kaks tuntia. Kävin tänään aamuvuoron jälkeen ripsihuollossa eikä siitä meinannu tulla mitään, kun mun väsymyksestä arat silmät vuoti koko ajan! Toivottavasti nää nyt pysyy kuitenkin pari viikkoa ainakin hyvänä.

Näin käy kun ei kirjota pariin kuukauteen. Tekstiä vaan tulee ja aiheita on noin miljoona. Haluisin niin kirjotella vielä lisää Ghanasta ja San Diegosta, mutta voi kun ne tuntuu jo niin kaukasilta! Ehkä kuitenkin joululomalla vielä palaan niihin, sillä en oo koulukiireiden takia ehtinyt edes selaamaan kaikkia San Diegon kuvia läpi!

Alive

Afrikka antoi, Afrikka otti. Vaikka kotiin onneksi palattiin sentään ilman trooppisia tauteja (*knok, knok* silti vielä!!), oli reissuväsymys ihan ennennäkemätön. Kahdeksan päivän aikana ei hirveesti tuhlattu aikaa nukkumiseen ja vielä viikon jälkeen on kropassa vähän hassu olo. Uupunut mutta onnellinen.

Sellainen olo että on elossa.

Ghanan jälkeen viikonloppureissu Eurooppaan tuntuu kovin tylsältä ajatukselta, vaikka toisaalta just löysin itseni selailemasta lentoja Prahaan. Viikko oli ihan liian lyhyt aika reissulle, mutta toisaalta samalla tahdilla ei millään olisi jaksanut toista viikkoa. Viikon aikana vietettiin lukematon määrä tunteja autossa, sillä välimatkat olivat yllättävän pitkiä! Ei välttämättä kilometreissä, mutta Ghanan maanteillä ei painella 120km/h lasissa. Tai no paineltiin kerran ja silloin jopa paikalliset laittoivat turvavyöt kiinni. Ainoa hetki koko reissun aikana, kun pelotti! Helsinki-Vantaalta lähtiessä ostettu niskatyyny osottautui parhaaksi investoinniksi aikoihin, sillä lähes joka aamu tuli otettua aamunokoset auton penkillä retkottaen :D

Okei näitä Ghana-postauksia tulee useampi. Punainen lanka alkaa jo tässä kohtaa rispaantumaan ja kerrottavaa on vaan niin paljon!

puolet mun reissukuvista on otettu auton ikkunan läpi :D

Seurasaari

Tänä syksynä on saatu nauttia ihan käsittämättömän upeasta ruskasta. Minä ainakin olen kulkenut kaduilla vain tuijotellen ylöspäin kaikissa punaisen eri sävyissä loistaviin puihin! Edellisviikonloppuna käytiin ihailemassa Vaajakosken ruskaa Kanavuorelta käsin ja nyt vietin viikonlopun Helsingissä puita tuijotellen. En sentään vielä halaillen. Me oikeastaan käveltiin koko viikonloppu nyt kun mietin viikonlopun kulkua :D Lauantaina kierrettiin muutaman tunnin lenkki Kruununhaasta rantaa pitkin Eiraan, kunnes mun kamera sanoi että nyt loppu. Hetken paniikkihan siinä tuli, kun kamera ei enää suostunut ottamaan kuvia, kameraliikkeet oli jo kiinni ja lähtö Ghanaan on ihan kulman takana! Onneksi kamera toimi taas "kotona" ja huoltoreissulta säästyttiin.







Sunnuntaina lähdettiin ulkoilemaan Seurasaareen muutaman muun ihmisen kanssa. Saari oli ihan piukassa populaa kauniina syyspäivänä enkä kyllä ihmettele! Parin tunnin jälkeen palattiin posket punottaen ja mahat ruokaa huutaen takaisin keskustaan lepäilemään. Lepäilyn jälkeen käytiin täyttämässä mahat Juttutuvassa, jottei vaan päästäis laihtumaan viikonlopun kävelymäärän seurauksena ;D







Vitsit että olikin kiva viikonloppu! Ensi viikonloppu onkin sitten hieman erilainen, sillä sen vietän Ghanassa. Lähtö Suomesta on ylihuomenna, mutta Turusta jo huomenna! Jauks! Ei, en ole pakannut vielä. Tässä mä näpyttelen "nopeeta" postausta ignooraten ton selän takana odottavan sekalaisen pinon mukaan tulevaa tavaraa. Ei mitään hajua mitä pitäisi ottaa mukaan, joten luultavasti raahaan mukanani ihan liikaa tavaraa.

Jännä

Tästä sunnuntaipostailustahan alkaa kovaa vauhtia muodostua perinne! Ei suinkaan johdu siitä, että poikkeuksetta jokaisena sunnuntai-iltana to do -listalla olisi noi tsiljoona koulujuttua tehtävänä. Mun on jotenkin aivan käsittämättömän vaikea tuottaa tekstiä koulutehtävään, joten päätin sitten tulla lämmittelemään blogin puolelle.

Oikeastaan mun koko kroppa huutaa unta, mutta tästä tulee vielä pitkä yö. Viime yönä unet jäi muutamaan tuntiin, sillä en vaan saanut unta. Kellon soidessa 6:35 oli olo vähintäänkin pöllämystynyt, mutta onneksi melko nopeesti tajusin, että ainiin töihin pitäs lähteä. En aina juokse töihin, mutta tälleen sunnuntaiaamuna klo7 ja 0-asteessa oli nyt sitten pakko, sillä pyörä jäi eilen töihin. Kiitos Turun joukkoliikenne: ensimmäinen bussi olisi mennyt klo11. Ei sillä, oli ihanan raikastava pyrähdys! Täytyy alkaa harrastamaan tota työmatkajuoksua useamminkin, koska salille kerkeen harmittavan harvoin. Tänään ei kyllä ollut sille salitreenille tarvetta, sillä työpäivän jälkeen suuntasin partioporukalla vaihteeksi flowparkiin. Miten eka rata voikin aina jännittää niin paljon! Tällä kertaa tosin lopulta yliarvioin omat voimavarat ja jumahdinpa sitten keskelle punaista eli vaikeaa rataa. Valjaiden ansiosta en sentään pudonnut vaan jäin epätoivoisena tynnyrin päälle istuen ja odottamaan apua :D Ens vuonna piruvie pääsen sen radan läpi! Viime vuonna jäin siis ko. radalla ensimmäiselle esteelle ja nyt pääsin sentään siitä kohdasta yli! Nyt vaan huutaa kaikki lihakset hoosiannaa ja mulla taitaa jopa olla vähän lämpöä. Kuumemittari on ollu hukassa Madridista kotiutumisesta saakka, joten enpäs sitten tarkasta asiaa. Olisi edes joku tekosyy tälle koulujumitukselle!

Ensi viikolla on luvassa ihanan vähän työvuoroja ja viikonloppuna lähdetään exculle Jyväskylään! Mulla on mukavasti vapaita viikonloppuja nyt alkusyksystä ja lisää vapaita on tulossa! Nimittäin KAHDEN VIIKON päästä otetaankin lento mulle ihan uudelle mantereelle ja vietetään 8 päivää tutustuen Ghanaan. Huhuh. Keltakuumerokotuksen jo hain, mutta malarian estolääkitykselle pitäs vielä saada resepti. Hieman myös jännittää, että tuleehan passi takaisin Tanskasta Ghanan suurlähetystöstä... Muutenkin pitäisi ehkäpä hiukan valmistautua reissuun, sillä onhan tää nyt vähän eksoottisempi kohde. Mä en tiedä edes meidän lentoaikatauluja vielä! Tosi vaikeeta tällänen epätietoisuus, kun on tottunut hoitamaan reissuvaraukset joko itse tai sit ryhmämatkoilla aikataulut on ollu tiedossa jopa kuukausia aikasemmin.

Lähetinpä just passitietoja myös toiseen reissuun liittyen, sillä marraskuussa palataan takaisin kesään ja mennään lähes kahdeksi viikoksi tutustumaan San Diegon yliopistoon. Tästä varmaan pitäisi kohtsillään ilmottaa töihinkin!

kuvat Pinterestistä

Sunnuntai

Aivan jäätävä viikko lähestyy vihdoin loppuaan! Tunnin päästä alkaa viikon viimeinen työvuoro ja sitten ajattelin antaa itselleni jopa tunnin omaa aikaa ja testaan alkuviikosta ostetun mutanaamion. Ai että. 36 tuntia palkkatyötä ja laskematon määrä kouluhommia päälle, ni ei ihme että päässä hippasen humisi eilen. Melko pelottava tunne yhtäkkiä huomata kahvipöydässä, ettei meinaa ymmärtää pöydässä puhuttua suomen kieltä.



Tätä sunnuntaiaamua olin kyllä niin odottanut. En edes muista milloin oltaisi saatu nauttia hitaasta aamusta yhdessä kotona. Nopeella kelauksella taitaa mennä kesäkuun puolelle! Ja mikä ihana aamu tää olikin! Avonaisesta ikkunasta leijuva syksyn tuoksu ja kirpeys, eteen tuotu kahvikuppi ja ihan vaan rauhassa oleminen. Tähän voisi tottua. Seuraava vastaava aamu häämöttää onneksi jo ensi lauantaina! Vaikka lauantai on jostain syystä ihan eri asia kuin sunnuntai. Kotona asuessakin sunnuntaiaamujen tunnelma oli ihan erilainen verrattuna lauantaihin. Lauantaiaamuna äiti sanoi legendaarisen "nyt täytyy ruveta toimimaan!" fraasinsa jo kymmeneltä aamulla, kun taas sunnuntaina köllöteltiin yhdessä makkarissa pitkälle lounasaikaan ja katsottiin telkkarista remonttireiskaa. Oh good times.

Onneksi ensi viikolla on ainakin yksi työvuoro vähemmän. Vielä kun ehtisi salille, niin ois jepa. Varasin just tiistaille combatin ja olen varasijalla 34. Ei naurattanut! Sen ainoon kerran, kun kolmeen viikkoon pääsisin salille, ni kaikki muutkin on menossa. Minähän vaikka ängen itseni sinne saliin! Käytiinhän me muuten tällä viikolla testaamassa Campus Sportin lentopalloa, mutta se oli sellanne never again -juttu :D Vieläkin käsivarsi aiivan mustelmilla, vaikka näyttää jo paljon paremmalta kuin keskiviikkoaamuna. Ens viikolla vuorossa onkin pitkästä aikaa säbää ja toivottavasti ollaan siinä hiukan parempia!

Minibreak

Mulla on varmasti ensimmäistä kertaa ikinä sellanen olo, ettei kesän loppuminen haittaa. Oikeastaan, mikä kesä? Suomessa jatkui läpi kesän sama sää kuin Madridissa maaliskuun alusta saakka, joten mulla on sisäinen vuodenaikakello hippasen sekaisin. Pimenevät illat ja syksyn tuoksu on siis kerrankin ihan tervetulleita!

Toisaalta syksy myös pelottaa. Takana on ensimmäinen viikko luentoja ja mulla on jo sellanen olo, että miten tästä selvitään :D Sinänsä innostusta riittäisi joka suuntaan, mutta aika sen sijaan ei...

Viikonlopun purjehdus osui siis aika hyvään saumaan (vaikka se tekemätön kurssitehtävä on sitten tän illan Goljattina...). Pari viikkoa sitten käytiin opettelemassa purjehdusta käytännössä ja nyt oli vuorossa käytännön viikonloppu. Tykkäsin! Vaikkakin nyt keinuu päässä melkoisesti.




Torstaina vielä mietin pitäiskö perua koko juttu ja jäädä kotiin. Onneksi en tehnyt niin! Meillä oli aivan järjettömän hauskaa enkä tiedä koska viimeksi olisin nauranut noin paljon. Voisin mennä samantien uudelleen. Toivon myös, että tähän loppui painajaiset siitä, että joudun lähdemään ypöyksin purjehtimaan enkä osaa edes irrottaa paattia laiturista. Nyt nimittäin osaan! Niitä purjeita en edelleenkään ymmärrä, vaikka paljon opin parin päivän aikana. Meillä oli kyllä parhaat kouluttajat meidän paatilla. Huippua että aina uskalsi kysyä uudestaan ja uudestaan apua! :)

Nyt sen koulutehtävän pariin. Onneksi syksyltä on odotettavissa ihan huikeita koulujuttujakin, joten kunhan nää ei-niin-hauskat saa suoritettua pois alta, ni pääsee keskittymään siihen mikä oikeesti kiinnostaa! Syksyn aikana tuun mm. viettämään 3 viikkoa kurssimatkoilla, joten huonompikin syksy vois olla tulossa :)

#stillfiredup

Käsittämätöntä miten voi samaan aikaan olla ihan älyttömän väsynyt, mutta toisaalta palaa halusta aloittaa uusia projekteja. 

Noin aloitin postauksen noin viikko sitten palattuani just 9 päivän partioleiriltä. Se postaus jäi yhden kappaleen mittaiseksi, sillä eksyin mm. valitsemaan syksyn kursseja ja katsomaan Sinkkuelämää tuntikausia. Olympialaiset muuten häiritsee sinkkismaratonia, sillä mulla ois enään muutamat 6.kauden jaksot katsomatta, mutta täytyyhän sitä nyt ammuntaa ja pyöräilyä katsoa! Vielä parempaa penkkiurheilua oli kyllä katsoa Madridissa salilla ties mitä urheilua samalla crosstrainerilla hikoillen. Eli ei tavallaan penkkiurheilua, mutta hiukan eri tasoa kuin vaikka muodostelmauinti. Nää on näitä perus "ens viikolla alan urheilemaan"-juttuja, mutta ens viikolla mä ihan oikeesti teen paluun salille. En edes muista milloin oon viimeksi käynyt siellä, koska tässä on ollut mm. yhdet tikit sormessa.

Niin ne uudet projektit ja innostus. Roihu oli henkisesti todella rankka, mutta silti onnistuin nappaamaan leiriltä mukaani jonkinlaisen uuden palon tehdä juttuja. Vaikka useampi asia ei hoitunut kuten olin ajatellut, ne oikeasti onnistuneet asiat sai itkemään ilosta. Joo, olin tosi väsynyt koko leirin ajan ja itkin jopa silloin, kun näin nuorten nauravat nassut, kun he pääsivät sittenkin testaamaan vesiliukumäkeä.

Lisäksi mulla on fiilis, että tiedän vihdoin hieman paremmin, mitä haluan isona tehdä! Ja ei, en halua työskennellä murrosikäisten kanssa :D





Seuraava projekti olisi niinkin mielenkiintoinen kuin sohvapöydällä odottavat tenttikirjat. Ekat nopat elokuussa, kerta se ois ensimmäinenkin! Varmaan joka vuosi olen ilmoittautunut kesätenttiin, mutta koskaan en ole mennyt paikalle. Nyt ois pakko. Oikeastaan oon ihan hyvällä fiiliksellä alottamassa lukemista pitkästä aikaa, sillä johan tässä tulikin lomailtua. Ihan kivan määrän kurssejakin haalin kasaan syksylle, ni eipähän taas tule tekemisen puutetta. Ja niitä partiojuttujakin olis tietty kiva tehdä! Kahden viikon päästä mennään puol lippukuntaa veneenohjaajakurssille ja vitsit oon siitä innoissani!

P.s. otsikko on Roihu-juttuja :D

Roadtrippailu Espanjassa

Okei mulla on jo hiukan ikävä Espanjaan. Nyt lähes kahden kuukauden (!!) jälkeen alkaa tuntua tosi kaukaiselta ajatukselta, että asuin just koko kevään Madridissa. En tiedä lievitänkö vai lietsonko ikävää kirjoittelemalla Espanja-juttuja, mutta selattuani Pinterestissä kuvia eri puolilta Espanjaa, mulle tuli mieleen kirjoitella reissaamisesta Espanjan sisällä.

Suomesta lentää tällä hetkellä suoraan Madridiin, Barcelonaa, Palmaan, Alicanteen ja Málagaan, mutta eipä hätiä, myös muualle Espanjaan pääsee helposti! Hassua miten Suomessa ei ikinä tulisi mieleen tehdä viikonloppureissua vaikkapa Kuopioon, mutta Espanjassa vastaavia caseja tuli tehtyä useampi. Ja ei, junat ei ole sen halvempia Espanjassakaan. Parin tunnin junamatka Madridista Sevillaan maksaa helposti 40€ ja Madridista Barcelonaan 50€. Nämä siis luotijuna Avella, hitaammalla ei kannata Barcelonaan saakka lähteä :D Tästä postauksesta jää kokonaan Pohjois-Espanja pois, sillä Bilbao, Sán Sebastian, Santiago de Compostela sekä Asturia ei ole yhtä helposti saavutettavissa Suomesta käsin kuin etelän kaupungit :/

Jos majoitut...

...Madridissa

Toledo: vaikea ehkä uskoa, mutta Toledon "skyline" on yksi hienoimmista, joita olen nähnyt!
Segovia
Salamanca
Alcala de Henares
En voi uskoa, että muut listan kohteet jäi mulla käymättä :D Hups. Muiden kokemusten perusteella suosittelen silti käymään!

Toledo

...Barcelonassa

Sitges
Girona
Näissäkään en ole itse käynyt, mutta ens kerran visiitillä käyn varmasti, sillä sen verran hyviä arvioita olen molemmista lukenut.

Barcelona

...Málagassa

Marbella: Málagan hostellissa meitä kehotettiin ehdottomasti vierailemaan joskus Marbellassa, sillä se olisi kuulemma aivan upea. Ensin petyin, mutta sitten tajusin miten söpö Marbellan vanha kaupunki onkaan! Aivan ihanaa etelän tunnelmaa ja upeita kukkaistutuksia!
Gibraltar: pyörähdys briteissä on aina paikallaan! Gibraltarin apinat on must see -nähtävyys Etelä-Espanjan matkailijoille.
Ronda: Ronda missaminen harmittaa! Aika ei vain riittänyt. Syvän rotkon laidoille rakennettu kaupunki on viime vuosina saanut paljon näkyvyyttä matkailualan lehdissä eikä ihme, sillä pikkukaupungin arkkitehtuuri on vähintäänkin erikoinen!
Granada: Tämä listattuna lähinnä siksi, että Suomesta Granadaan pääsee helpoiten lentämällä Málagaan ja sieltä bussilla Granadaan. (Junaradalla on ilmeisesti joku korjaustyö menossa eikä ainakaan tänä keväänä päässyt tuota väliä junalla). Granadan Alhambra on Espanjan suosituin turistikohde enkä ihmettele, sillä kaikessa massiivisuudessaan ja upeudessaan se on todellakin näkemmisen arvoinen! Muista ostaa lippu ajoissa etukäteen! Siis oikeasti jopa kuukausia etukäteen.

Málaga

Granadan Alhambra

Gibraltarin apinat

...Alicantessa

Benidorm: jokaisen eläkeläisen paratiisi. Ei vaan, lahdenpoukamassa oleva valtava ranta on moninkertaisesti kivempi kuin Alicanten keskustan ranta.
Altea: Benidormin kaltainen eläkeläiskaupunki, jonka tunnelma on kuitenkin paljon rauhallisempi ja seesteisempi. Täällä voisin kuvitella muutaman kymmenen vuoden päästä oleskelevani kaikessa rauhassa aurinkohattuni alla.
Valencia: ehkä hieman turhan kaukana, että tekisi päiväretken, mutta ei Valenciaa voi kokonaan jättää pois listauksesta! :D

Alicante

Benidorm

Altea

...Palmalla/Mallorcalla

Balearia-firman lautalla pääsee saarihyppelemään ympäri Baleaareja ja vähänkin pidemmän loman aikana suosittelisin ehdottomasti käymään ainakin jollain toisellakin saarella! Ja sen jonkun saaren kannattaa olla Formentera. Miksei myös yksi ilta & yö Ibizan yöelämässä (jota en siis itse käynyt kokemassa), mutta Formenteran rannat on ehdottomasti näkemisen arvoiset!

Formentera - platja de ses illetes

Ibiza

+ ...Sevillassa, koska se on oma suosikki

Cádiz: pieni kalastajakaupunki maan lounaisrannikolla hurmasi söpöydellään ja Playa de Caletan kalastusveneet loi rantaan oman tunnelmansa!
Córdoba: valtava Mezquita on ehdottomasti päiväretken arvoinen!

Sevilla

Cádiz

Córdoba

Päiväretkien lisäksi ylipäätään matkailu maan sisällä on helppoa ja suositeltavaa! Tietysti isommissa kaupungeissa, kuten Madrid, Barcelona, Sevilla ja Valencia riittää katsottavaa ja ihmeteltävää useammaksi päiväksi, mutta monissa pienemmissä kohteissa yksi tai kaksi päivää on riittävä, ellei halua vain istua rauhassa terassilla ihmettelemässä maailman menoa. Junalla (Renfe) ja bussilla (Alsa tai AvanzaGrupo) pääsee helposti kulkemaan ympäri maata ja vertailemalla hintoja ja varaamalla ajoissa pääsee matkaan aika edullisestikin. Me käytettiin tosi kevät ahkerasti goeuro.es -sivustoa, joka vertaa matkan hinnan eri kulkuneuvoilla. Ahkerassa syynissä oli myös skyscannerin lentohaku Madrid -> "kaikkialle", jonka hakutuloksista valittiin Espanja ja katsottiin mihin seuraavana viikonloppuna lentää edullisimmin. Ja jep, lentäen pääsi usein perille halvemmalla kuin junalla. Joskus lentäminen oli jopa halvempaa kuin bussi. Esimerkiksi mun lento Madridista Bilbaoon oli 30€, kun taas bussi San Sébastianista Madridiin maksoi myös sen 30€. En todellakaan olisi lentänyt kevään aikana 13 lentoa ellei se olisi ollut halvin vaihtoehto :D Nousu on aina yhtä jännittävä ja jopa pelottava!

Myös Ranskasta lähtöisin oleva BlaBlaCar on suosittu Espanjassa, mutta itse en uskaltautunut kokeilemaan. Ideana palvelussa on siis, että yksityisautoilija ilmoittaa palveluun ajavansa esim. Madridista Sevillaan päivänä X kellonaikaan Z ja kuinka monta mahtuisi kyytiin. Kätevä tapa pienentää omia bensakuluja siis :)

Ruissi 2016

Valmistautuminen aloitettiin jo vuoden vaihteen tienoilla, sillä kolmen päivän lippu sai odottaa pöytälaatikossa puoli vuotta tätä viikonloppua. Luvassa oli siis yksi kesän odotetuimmista viikonlopuista eli Ruisrock-viikonloppu! Työpaikan taukohuoneessa ei koko viikkona muusta puhuttu kuin ruissista, ja alkoihan se omakin innostus pikkuhiljaa kasvaa! Jostain syystä en nimittäin ollut ollenkaan innostunut tulevasta viikonlopusta. Tai noh, "jostain syystä" on oikeastaan ihan vain väsymyksen takia. Tein ennen ruissia 11 päivän työputken, joista viisi viimeistä päivää menin töihin aamulla klo6. Myös perjantaina siis. Perjantaina valvoinkin yli 20 tuntia, joten pieni melt down "mää en jaksa enää!" oli sinänsä odotettavissa :D Yleensähän se en ole minä, joka ensimmäisenä haluaa kotiin, mutta nyt se olin molempina päivinä minä.





Tänään luovutin. Nyt kun portit ovat sulkeutuneet viimeisten juhlijoiden jätettyä alueen taakseen, on sitä turha enää miettiä: olisiko sittenkin pitänyt mennä katsomaan Robinia tänään. Mutta näitä tulee! Mulla meni viime vuonna ääni viimeisen ruissikotimatkan jälkeen sunnuntaina ja tänä vuonna pelkäsin samaa. Siispä herättyäni tänään aamulla kaktus kurkussani, tiesin etten ainakaan voisi pyöräillä alueelle. Haaveilen vip-lipusta, jolla saisi sen lauttakyydin suoraan alueelle! :D




No mutta, kaksi päivää mentiin täysillä ja pidettiin hauskaa! Oli ihana nähdä kavereita kunnolla pitkästä aikaa ja onhan ruississa muutenkin ihan oma fiiliksensä. Öinen pyöräily Ruissalon mutkaisilla teillä, rantalavan ohi lipuvat ruotsinlaivat ja kaiken harmaaksi muuttava ruissipöly. Tämä taisi olla mun kolmas kokonainen ruissi ja käsittämätöntä mutta totta; ikinä ei ole satanut. Tänään tuli osassa Suomessa vettä ja ties mitä koko heinäkuun edestä, mutta Turusta pilvet pysyivät kaukana. Mulla oli jo kumpparitkin valmiina eteisessä, mutta ei lähelläkään, että niitä olisi tarvittu!

Madridin kadut

Kuudes viikko Suomessa! Härregyd. Madrid alkaa pikkuhiljaa olla kaukainen uni vain. Töissäkin olen jo viidettä viikkoa ja Ruissikin on jo nyt viikonloppuna. Härregyd taas.

Eilen unta odotellessani palasin takaisin Madridin kaduille ja kaipasin takaisin tutuksi tulleille kujille ja oikoreiteille.

Aamuiset juoksuaskeleet Calle Esparterosilla junalle - aina joku mummo tiellä

Parin mutkan matka pikalounaalle Papizzaan - perään huutelevat tarjoilijat, yh, jotka huutelivat istumaan syömään myös kantaessani ruokaostoksia kotiin. Seriously, näytin varmaan just siltä et oon syömään menossa :D

Ainainen eksyminen La Letrasissa - lähes suorat kadut, mutta silti käännyin aina väärin!

Pissalta haiseva kuja Lidlille - tätä reittiä en pimeällä uskaltanut käyttää!

Matka salille ihmisiä kuhisevan Plaza Mayorin läpi - paluumatkalla aina yhtä hehkeänä suihkun jälkeen :D

Liian tutuksi tullut reitti kotoa Primarkille - lenkkireitti Retiroon olisi kieltämättä voinut tulla vähän tutummaksi kuin tämä... :D






Otin harmittavan vähän kuvia omilta kotikulmilta. "Kyllähän mä nää muistan" Vaikka vielä voisin maalata vaikka tauluja noista kujista ihan ulkomuistista (siis jos osaisin maalata...), vuoden päästä en varmasti muista yhtä tarkasti. Onneksi siskolla ainakin on varmasti kuvia mun hoodeista heidän helmikuiselta visiitiltään, ni täytyy kinua niitä itsellekin!