keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Pointless

Kirjoitin maanantaiyönä aivan jäätävän pitkän blogitekstin. Se ei ole täällä, kuten huomata saattaa. Jotenkin alkokin tuntua liian henkilökohtaselta ja joku vois ymmärtää sen väärin. Välillä mun on tosi vaikea saada ajatuksia sanoiksi asti - tai sitte tekstiä tulee siihen tahtiin, että pointti jää jopa iteltä ymmärtämättä. Lyhyesti sanottuna eksyin tänne. Tallensin koneelle 130 muhun täsmäävää kuvaa ja aloin purkaa niitä tekstiksi. Parin tunnin aikana opin itestäni ainaki miljoona uutta juttua ja ymmärsin, että oikeasti ajattelen joistain asioista ihan eri tavalla mitä oon luullu. Se oli hieno yö.


Tällä viikolla on ollu jotenki kummallinen olo. Tai erilainen. Väittäisin sen johtuvan keväästä, mut mä en tiedä mistä mä sen kevätolon olisin saanu, ku lumikinokset vaan kasvaa ja kasvaa. Eniveis, oon saanu tavallista enemmän aikaseksi ja on ollu jotenki kevyt olo. Okei, mitään maata mullistavaa en oo saanu aikaan, mut oon esim. pessy monenmonta koneellista pyykkiä, siivonnut vaatekaapin, hankkinu piilarit ja...öö...no oon mä paljon muutaki tehny!



Aiheesta kukkaruukkuun... Viime viikonlopun leiri ylitti mun odotukset! Ilma oli super, vaikka oliki kylmä. -15C voittaa +2C & vesisateen ihan mennen tullen. Leiriläiset oli superreippaita, joten johtajana pääsi tosi helpolla ja sai lähinnä nauttia kavereiden seurasta. Kaminakaan ei tänä vuonna pelottanut niin paljon ku viime vuonna! Ehkä siksi, et asettelin sen ihan itse tukevasti paikalleen :D Tokana iltana koin yhden mun partiohistorian ylpeimmistä hetkistä, ku sain kaminan syttymään ekalla yrityksellä ja ihan yksin! Vaikka oli kivaa, ni koko ajan laskin tunteja kotiin pääsyyn. Enkä edes päässyt kotiin heti vaan kävin syömässä vanhemmilla - oli sen verran hyvää possua tarjolla, ettei voinu kieltäytyä! Kotona jaksoin just ja just pestä koneellisen pyykkiä ja käydä suihkussa, minkä jälkeen kaaduin sänkyyn puoli kahdeksan ja heräsin seuraavana aamuna ysiltä herätyskelloon. Onneks näitä viikonloppuja on vaan muutama vuodessa. Vähän kyllä jännittää mainita uudelle esimiehelle, että hei muuten oon sit kesäkuussa neljä päivää leirillä, sori....

0 kommenttia:

Lähetä kommentti