perjantai 21. maaliskuuta 2014

FINALLY 21032014

Tajusin just äsken, miksi oon radikaalisti vähentänyt blogien lukemista. Olen kateellinen. No ainakaan en pura kateellisuuttani ääliömäisillä anonyymi-kommenteilla, kuten jotkut idiootit. Niin että mistäkö olen kateellinen: no niiden bloggaajien elämänrytmistä! Just äsken luin erään bloggaajan kertomuksen päivän kulusta "heräsin, lekottelin sängyllä terveyssmoothieni kanssa, lähdin töihin, tulin töistä ja lähdin lenkille, nyt vietän loppuillan sohvalla löhöten". Minäkin tahdon! Mutta eheeeei, päässä pyörii koulujutut 24/7, vaikka oikeasti niiden tekemiseen on illalla aikaa vain pari tuntia. Pari tuntia, joista juuri nappasin hetken bloggaamiselle ja avautumiselle.

Pilkkopimeän tunnelin päässä häämöttää kutsuvana valona perjantai, jota odotan aivan ylitsepääsemättömän paljon tällä hetkellä. Tai oikeastaan torstai-iltakin riittää tavoitteeksi. Siihen saakka elämäni on minuuttiaikataulutettua eikä se sovi mulle ollenkaan. Onneksi huomennakin pääsen kuudeksi tunniksi töihin rauhottumaan. Tänäänkin koulujutut kävivät mielessäni vain välähdyksenä, mutta onneksi sain nopeasti heivattua ne taka-alalle (aloin avaamaan hedelmäpusseja valmiiksi asiakkaille :D)

Fine, nyt on pakko palata takaisin hermoja raastavan luentopäiväkirjan pariin. Ens kerralla mä oikeesti kirjotan joka luennon jälkeen enkä kaikista luennoista kerralla kuukausi niiden päättymisen jälkeen.....

---

Tiistaina kesken jääneestä postauksesta on hyvä jatkaa tänään. Viis päivää aivan mieletöntä stressiä takana, mutta nyt onneks helpotti vähän. Vielä kun viikonlopun aikana saisi kirjoitettua pari sivua raporttia ja aloitettua tenttiin lukemisen, ni kyllä tästä selvitään.

Luentopäiväkirja valmistui kuin valmistuikin ajallaan (jopa 40min ennen palautus deadlinea!), mutta tänään palautettua raporttia en ehtinyt missään vaiheessa kirjoittaa ennen tätä aamua. Näytinkin varmasti eilen Klubilla tanssiessani välillä todella ahdistuneelta, kun tekemättä ollut raportti pyöri mielessä. Suunnitelma mennä jo ennen kahta nukkumaan tyssäsi jälleen kerran ihan parhaisiin maailmanparannuskeskusteluihin kotimatkalla, ja onnistuin käyttämään vartin kotimatkaan melkein tunnin. Pakko mikä pakko, ylös oli aamulla noustava. Yhdeksän jälkeen majoituin aamiaisleipäni kanssa atk-luokkaan ja suhaisin raportin valmiiksi. Ei se niin paha juttu ollukaan. Lounaalla olin jo paljon enemmän oma höpöttävä itseni! :)



Glow-bileet ovat palanneet! Viime vuonna tais joka toiset bileet sisältää valotikkuja. Aamulla ei kyllä ollu hirveen kivaa huomata, että toinen tikuista oli vuotanut tota hohtavaa ainetta koulupapereiden päälle....

0 kommenttia:

Lähetä kommentti