Sen lisäksi, että jouduin alkavan flunssan takia jättämään ekat yo-liikunnatki välistä, huomasin viime maanantaina kotiin tullessani, että mun pyörä on varastettu! Sniif. Mun piti olla se onnekas, jonka pyörää ei vielä. Onneks meillä ei mun pyörän kanssa ollut mitään syvempää suhdetta (onneks sillä ei ollu nimeä!) ni pystyn ehkä elämään sen asian kanssa, että se on tuolla jossain ihan yksin. Alkaa kuulostaa jo aika sekopäiseltä. Nyt oon muutaman päivän ajellut äidin 30v vanhalla ja arvatkaa mitä?! Se on MAHTAVA! Se on mummomallinen, mutta sillä pääsee silti kovaa! Mähän en siis todellakaan oo mikään maisemia fiilistelevä pyöräilijä vaan paikasta A paikkaan B poljetaan aina sata lasissa.
Torstaina päästiin testailemaan iskän uusinta villitystä eli veneilyä. Muut nosteli veneitään jo talvitelakalle, ku me vasta laskettiin meidän vene vesille :D Kyl näillä keleillä kelpaa! Torstaina tehtiin vaan testikierros venemyyjien kanssa, mut perjantaina lähdettiin koko perheen voimin kiertämään Satavaa. Pimeys meinas yllättää, mut onneks päästiin rantaan suht hyvässä valaistuksessa. Ei oo nimittäin toi rantautuminen vielä ihan täysin hanskassa meidän kuskilla...
Auringonlaskukuvia tuli otettua muutama.
Venekauppa osottautu muuten ihanaks paikaksi! Meidän piti mennä vaan kirjottamaan paperit ja ostamaan pelastusliivit, mut kappas vaan, ku vietettiin vaateosastolla lähes tunti. Ihania neuleita vaikka kuinka paljon! Harmi vaan tosi hintavia verrattuna tuttuun H&M:ään :D Tosin ne oli myös paljon laadukkaampia tietenkin, mut siltikään en vielä raaskinu ostaa mitään.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti