Kotiutumista

Sunnuntai-iltana keräsin vihdoin kamppeeni hostellihuoneesta ja muutin kadun toiselle puolelle uuteen kotiini. Olin tuonut ensimmäiset tavarani jo perjantaina, jolloin huonettani ei oltukaan vielä siivottu, vaikka mulle niin oli luvattu. Onneksi sunnuntaina näytti paljon paremmalta ja suljin koneelta paniikissa avaamani vuokra-asuntosivustot. Olipa kyllä harvinaisen kivuton muutto! Pari tuntia ja kaikki oli paikoillaan. Ylläri sinänsä, sillä eihän mun tarvinnut muuta kuin laittaa vaatteet kaappiin, kosmetiikka järjestykseen kylppärissä ja lakanat paikoilleen. Sen verran luksusta tosiaan halusin tähän vaihtoelämään, että mulla on huoneessa oma kylppäri. Oikeestaan tämä mun huone onkin keittiötä vaille yksiö. Mun huoneeseen tullaan parvekkeen kautta portaat ylös ja saan olla täällä aikalailla omassa rauhassani. Mitä nyt just äsken vuokranantajani ilmestyi kameran ja jonkun naisen kanssa tohon katolle mun oven viereen. Ellei mulla ois just ollu ovea auki, niin hetkeä myöhemmin olisin säikähtänyt ihan pirusti, kun tää parivaljakko kiipes katolta alas mun oven kohdalla. Nää kuulemma hengaa aika useinkin tuolla katolla. Kämppis kysyi jo tokana päivänä, et oonko jo käyny siellä. Eipä tullu ekana mieleen kiivetä katolle...

 Sunnuntaina muutin oikeastaan ihan täydelliseen aikaan, sillä tavaroita purkaessani alkoi aurinko laskea ja pääsin heti ensimmäisenä iltana todistamaan huoneeni parhainta osuutta: auringonlasku suoraan omalta ovelta. Muuten tosta ulkoota ei mitään ihmeellisempiä näkymiä ole, mutta oikeen kaulaa kurkottamalla toisesta suunnasta näkyy Sol ja toisesta suunnasta Plaza Mayor.

Ekaa kertaa täällä käydessäni vuokranantaja kysyi tarvitsenko tuolia huoneeseen. Sanoin, että en välttämättä tarvitse, mutta sunnuntaihin mennessä tänne oli sellainen ilmestynyt. Syy miksi en tuolia ehkä olisi halunnut:

The chair. 

Päivä 5 ja tilanne oli aamulla tämä. Ylpeänä ilmoitan, että pinoa ei enää ole vaan vaatteet löysivät takaisin omille paikoilleen :D

Kolmas viikko Madridissa on ollut oikeastaan ihan tavallinen arkiviikko. Mulla on koulua maanantaista torstaihin, joten päivät menee aika pitkälti yliopistolla. Mulla on melko lyhkäsiä päiviä onneksi, mutta silti päivät menee ohi aivan törkeen nopeesti. Toisaalta esim. keskiviikkona menin suoraan koululta Minnalle ja laskettiin kansista viisi tuntia. Viisi. Miksi menin ottamaan tollasen kurssin? Toisaalta opiskelu kannatti ja nyt oon melkolailla kärryillä ton kurssin kanssa. Kiitos ihanien ihmisten, jotka on ladanneet Youtubeen videoita international trade for dummies :D

Eilen selvittiin ensimmäistä kertaa bileisiin saakka. Oli kyllä melkoset bileet juu. Baari oli pienempi kuin Parkin alakerta ja sisään päästettiin jatkuvasti lisää jengiä. Narikka oli luonnollisesti täynnä jo ennen meidän saapumista. Note to self: älä enää laita vaaleanpunaista villakangastakkia baariin. Olin aivan varma, että mun ilta päättyy siihen, että joku kaataa sangriat mun takille. Onneksi takki selvisi lopulta vahingoitta :D Mennään huomenna Hetin kanssa Ellie Gouldingin keikalle ja aion kyllä laittaa nahkatakin, vaikka jäätyisin pystyyn kotimatkalla!

Mulla piti olla tänään pyykkipäivä, mutta joku on jättänyt omat pyykkinsä koneeseen odottamaan. Thanks. Eipä kai auta muu kuin lähteä kaupungille kiertelemään ja odottamaan, josko vaikka illemmalla kone olisi vapaa :D