PARTIOPARAATI

Kello on kymmenen eli oon ollut jo tunnin myöhempään hereillä mitä eilen. Jep, menin ennen yhdeksää nukkumaan. Kroppa ei kyllä oikeen ymmärtäny asiaa ja heräsin parin tunnin jälkeen ihan ku päikkäreillä olisin ollu. Onneks peiton alla oli niin mukavaa, et nukahdin yöunille heti uudelleen. Aamulla kampesin ylös sängystä vähän ennen yhdeksää - minuuttia ennen herätyskelloa - vaikka oisin voinu sulkea silmät vielä pariksi tunniksi. Seriously, voisko se flunssa nyt iskeä kunnolla päälle, ku en kestä tällasta viikkojen mittasta joopas-eipäs -oloa.

Ja kyllä, huhtikuu loppui ja saa taas valittaa!

Tänään oli vuorossa jokakeväinen partioparaati, joka oli mulle jo viidestoista. Se vuosi, kun en ensimmäistä kertaa tule pääsemään marssiin, tulee olemaan henkisesti ihan hirvee! Tällä kertaa pääsin jo toista kertaa tuomiokirkon portaille seisomaan ja vastaanottamaan ansiomerkin: 1. luokan Mannerheim-soljen. Ei kun itseasiassa oli muuten kolmas kerta portailla, sillä kerran oon ollu siellä tuulessa kannattelemassa lippukunnan lippua pystyssä :D


Parin tunnin sisään kaks raekuuroa, ihan normaali toukokuu. Lopputulos: olin niin syväjäässä marssin loputtua, että oli skipattava seppeleseremonia hautausmaalla ja tultava kotiin peiton alle sulattelemaan.

Loppupäivän ohjelmaan kuului raportin kirjottamista, mutta olen vaan syönytsyönytsyönyt. Jospa sitä vaan menis nukkumaan ennen ku oon syöny kaikki kaapit tyhjäksi! Kaverit hei ei saa jättää niin paljon herkkuja vapun jälkeen mulle! :D